Innovaatiot ja muutoksen johtaminen – reseptejä nopean muutoksen ja yleisen epävarmuuden oloihin

Nopean muutoksen ja monenmoisen epävarmuuden oloissa uudistumiskykysi ratkaisee, kuljetko aallon harjalla vai räpiköitkö ristiaallokossa. Organisaation uudistumiskykyyn vaikuttaa iso liuta asioita, mutta vähintään kahdessa on onnistuttava – innovaatioissa ja muutoksen johtamisessa. 

Mikä on innovaatio?

Innovaatio sekoitetaan usein hyvään ideaan tai keksintöön. Olen itsekin puhunut näistä sujuvasti sekaisin, vaikka eihän idea tai keksintö ole sinällään vielä mitään. Valmistuin keväällä MIT:n Teknologiajohtamisen-ohjelmasta. Siellä osataan kaivaa asioista esiin ydin ja kiteyttää se. Opin, että innovaatio on prosessi ideasta vaikutukseen (inception – process – impact). 

Eikö ole tehokkaasti ilmaistu? Kannattaa käyttää, kun hallituksessa tai johtoryhmässä tuntuu siltä, että aiheesta ei saada otetta. Loistavakaan idea ei ole innovaatio ilman vaikutusta, eikä keksinnöstä saa innovaatiota ennen kuin keksinnön arvo on realisoitu.

Miten onnistua innovaatioissa?

Onnistuakseen innovaatio vaatii kolme kriittistä vaihetta:

• ongelman syvällinen ymmärtäminen
• ratkaisun kehittäminen
• tuloksellinen toimeenpano

Ihan ensin kannattaa varmistaa, että ymmärrys tarpeista ja tavoitteista on oikea ja riittävän tarkka. Syitä, miksi jopa asiakkaan tarpeiden ymmärryksessä edelleen usein epäonnistutaan, on monia – esim. organisaation siiloutuminen tai vastuiden epäselvyys. Toinen alkuvaiheen kriittinen tehtävä on ongelman määrittely (problem statement). Se ei saa sisältää perusteettomia oletuksia eikä siihen pidä ennenaikaisesti kirjata osiakaan ratkaisusta.

Ratkaisun kehittämisen vaiheessa on tärkeää varmistaa, että työssä on mukana kaikki siihen tarvittava osaaminen ja näkökulmat. Organisaation omien resurssien lisäksi myös kaikki ne sidosryhmät, jotka osallistuvat ratkaisun toimittamiseen, sitoutetaan kehittämiseen. Yksikin puuttuva palanen voi tuhota tavoitellun vaikutuksen ja arvon. 

Tuloksellisen toimeenpanon pohjat rakennetaan jo kahdessa edellisissä vaiheessa. Toimeenpano sujuu jouhevammin, kun mm. ratkaisun tuottajat oltuaan mukana kehittämisessä ymmärtävät, että ratkaisu on tärkeä ja toimiva. Hyvistä pohjista huolimatta toimeenpanossa riittää paljon tehtävää. Riskejä pitää edelleen väsymättömästi hallita ja operatiivisissa prosesseissa riittää usein hiottavaa. Selkeä ja motivaatiota ylläpitävä viestintä (miksi tehdään ja miten homma etenee) auttaa välttämään innovaatiomatkan varrella alati väijyvän kuoleman laakson.

Pieniä vai isoja innovaatioita?

Molempia yleensä tarvitaan. Karkeasti ottaen pienet innovaatiot (incremental) hiovat olemassa olevia tuotteita/palveluita jo olemassa oleville asiakkaille. Isot innovaatiot (radical, breaktrough, transformational) taas hakevat kasvua uusista tuotteista/palveluista ja/tai uusista asiakasryhmistä. Organisaation johdon vastuulla on löytää tarpeen, mahdollisuuksien ja organisaation kykyjen mukainen tasapaino pienten ja isojen innovaatioiden välillä. 

Tutkijoiden tekemä arvio on, että organisaatioiden investoinneista keskimäärin 70% allokoidaan pieniin innovaatioihin. Saman arvion mukaan pitkällä aikavälillä 70% tuotoista syntyy isoista innovaatioista. Niihin allokoidaan kuitenkin vain 10% investoinneista*. Niin tai näin päätöksiä läpi saadaksesi sinun on kyettävä puhuttelemaan sekä innokkaita uudistajia, että enemmän riskien kautta toimintaa kehittäviä päättäjiä.

Loppuun vielä kannustusta epäonnistumisia pelkääville. Innovaatiotoiminnassa epäonnistuminen on taito, kunhan teet sen nopeasti ja opit hyödyntäen. Rakasta suunnanmuutosta.   

Hyvää kesää,

Kimmo

*Kim, W. Chan, Renee Mauborgne. “Value Innovation: a Leap into the Blue Ocean.” Journal of Business Strategy 26, no 4 2005

Nagji, Bansi and Geoff Tuff. “Managing Your Investment Portfolio” Harvard Business Review, February 24, 2021